To leave this site quickly, click the Quick Exit button below. Learn more about Quick Exit button here. If you don’t want your browser history saved, please open incognito browsing mode. Learn more about incognito mode here.  In an emergency, call 000.

Kona-ba planu hodi bele hetan seguransa

Planu hodi bele hetan seguransa dehan katak hanoin didi’ak hodi hatene nanis kona-ba saida mak Ita bele halo kuandu perigu ruma mosu.

Violénsia domestika no violénsia iha família laran: oinsá atu planu hodi bele hetan seguransa

Violénsia domestika no violénsia iha família laran: oinsá atu planu hodi bele hetan seguransa

1800RESPECT

Violénsia domestika no violénsia iha família laran: oinsá atu planu hodi bele hetan seguransa

Iha dalan oioin atubele planu nanis hodi bele hetan seguransa. Planu ne’ebé Ita halo tenke tuir Ita-nia situasaun rasik no promove seguransa agora. Kuandu Ita-nia situasaun muda, entaun Ita mós tenke troka planu ne’e.

Planu ne’e bele ajuda Ita atu hanoin didi’ak kona-ba opsaun no ideia oioin ne’ebé Ita bele halo hodi bele hetan seguransa kuandu mosu violénsia doméstika ka violénsia iha família laran. Planu ne’e mós bele ajuda kuandu Ita hetan asalta seksuál husi ema ne’ebé Ita koñese ona.

Ita-nia família no kolega sira bele ajuda hodi apoia Ita no fó informasaun ba Ita. Ajénsia violénsia doméstika no violénsia iha família laran nian no ajénsia asalta seksuál nian mós bele ajuda ho buat hirak-ne’e. Ajénsia sira-ne’e bele fó informasaun kona-ba opsaun oioin ne’ebé Ita bele hili.

Hatene kona-ba planu hodi bele hetan seguransa nian

Karik Ita planu nanis hodi bele hetan seguransa ba Ita-nia an rasik ka karik Ita planu nanis hamutuk ho família ka kolega ida-ne’ebé hetan ona violénsia.

Planu hodi bele hetan seguransa ba Ita-nia an

Kuandu Ita planu nanis hodi bele hetan seguransa ba Ita-nia an, karik Ita bele hanoin kona-ba planu uluk ne’ebé hetan ona susesu no la hetan ona susesu. Ne’e mak buat ne’ebé di’ak tebes. Hanoin to’ok kona-ba planu ne’ebé la’o di’ak ona no tuirmai haree ba lista iha kraik, no karik Ita bele hetan opsaun seluk tan ne’ebé Ita bele uza ba Ita-nia planu rasik.

Bainhira Ita planu nanis hodi bele hetan seguransa ba Ita-nia an, importante atu hanoin-hetan buat tuirmai ne’e:

  • Autór ne’ebé halo violénsia mak responsavel ba violénsia ne’e. Se Ita koko atu prevene violénsia, karik Ita nafatin sente ta’uk loos, tanba ema ne’ebé halo violénsia dala barak buka de’it ba hahalok oioin hodi sai nu’udar razaun atu sai hirus ba ema ida ka koko atu kontrola ema ida. Planu nanis kona-ba oinsá atu hetan seguransa, ne’e la’ós katak simu responsabilidade ba violénsia ne’ebé mosu.

  • Bainhira Ita-nia situasaun muda, Ita tenke troka Ita-nia planu, liu-liu se Ita sai isin-rua, bebé foin moris, ka muda ba fatin seluk ka ema seluk muda mai Ita-nia uma.

  • Ajénsia sira ba violénsia doméstika ka violénsia iha família laran bele apoia Ita no fó ideia seluk tan. Haree iha ne’e ba ajénsia lokál [iha lia-inglés], ka dere ba ajénsia 1800RESPECT hodi dere ba 1800 737 732.

Planu nanis hamutuk ho família ka kolega ida

Bainhira Ita planu nanis hamutuk ho família ka kolega ida-ne’ebé hetan ona violénsia, di’ak atu komesa hodi see tilun. Baibain feto mak hatene di’ak liu kona-ba ninia situasaun rasik. Ulukliu, rona ba buat ne’ebé akontese daudaun no husu pergunta kona-ba ne’e. Ida-ne’e sei ajuda Ita atu hatene kona-ba risku sira-ne’ebé mosu ona. Husu to’ok kona-ba saida mak nia halo ona hodi hetan seguransa, no uza buat sira-ne’e nu’udar ‘hun’ ba ideia seluk tan. Bele uza mós lista iha kraik atu hetan opsaun balun ba planu atu hetan seguransa, maski karik opsaun balu la tuir ninia situasaun rasik.

Keta haluha katak Ita-nia planu depende ba Ita rasik nia situasaun. Porezemplu, ema ida nia situasaun mak nia hetan asalta husi ema ida de’it; maibé ema seluk nia situasaun mak nia hetan asalta husi ema balu.

Keta haluha katak Ita-nia knaar la’ós atu tesi-lia ka halo desizaun ruma. Karik Ita hanoin katak di’ak liu atu, ‘Husik de’it nia.’ Maibé, dala ruma opsaun ne’e lori perigu liu tan. Tuir loloos, tempu haketak malu nian mak tempu ne’ebé perigu liu ba ema nia vida no seguransa. Entaun, ajuda Ita-nia família ka kolega ida, hodi nia bele planu nanis ho didi’ak ba ninia situasaun rasik.

Bainhira Ita planu nanis hodi bele hetan seguransa ba Ita-nia família ka kolega ida, importante atu hanoin-hetan buat tuirmai ne’e:

  • Planu hodi bele hetan seguransa bele sai hun ba relasaun ida-ne’ebé ema fiar-malu. Relasaun ne’e bele sai rekursu importante liu ba vítima.

  • Se karik situasaun envolve labarik, Ita bele hetan informasaun di’ak hodi haree ami-nia vídeo Seguransa ba labarik sira.

Lista ba planu hodi bele hetan seguransa

Lista ne’e mak matadalan ba buat ne’ebé Ita bele halo atubele hetan seguransa. Importante atu hatene katak planu hodi bele hetan seguransa tenke tuir ema ida-idak nia situasaun.

 

Facebook Share Button inShare Lista ba planu hodi bele hetan seguransa

Lista ne’e mak matadalan ba buat ne’ebé Ita bele halo atubele hetan seguransa.

Facebook Share Button inShare Lista ba planu hodi bele hetan seguransa

 

Developed with: Domestic Violence Resource Centre Victoria